(Kuulostaapa otsikko ihan levyn nimeltä!) Meidän lapsilla on aika monikulttuurinen musiikkimaku. Okei, myönnettäköön, että ihan ykkösenä tulevat perinteiset suomalaiset lastenlaulut (Lohikäärme Puff, Pienenpieni veturi, Mörkö se lähti piiriin ym.) ja muutama turkkilainenkin lastenlaulu (Mini mini bir kus, Ali baba'nin ciftligi). Lastenlaulujen lisäksi suurimmaksi osaksi kotona soi turkkilainen musiikki, ja niinpä lapsille on muodostunut ihan omia, mielenkiintoisia lempikappaleita.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Rockahtava, karheaääninen Kirac kappaleellaan "Aysem" on huvittavan kuuloinen, kun hidasta, surumielistä melodiaa laulaa antaumuksella 3-vuotias!

 

Aysem gül aysem güldür aysem          Ayseni, naura ja naurata Ayseni!

Aysem yolun ecelimdir aysem            Ayseni, sinun tiesi on minun loppuni, Ayseni!

Aysem gurbetten dönüsüm aysem      Ayseni, olet paluuni siirtolaisuudesta Ayseni!

Aysem rüzgarim gülüm gül aysem       Ayseni, tuuleni, ruusuni, naura Ayseni!

Iso-Z on tyytyväinen, kun pikku-E kuuntelee mielellään kommunistilauluja (esim. legendaarinen Selda Bagcan), joissa julistetaan parempaa ja tasa-arvoisempaa elämäntyyliä. Isällä on siis vielä toivoa, että pojista tulisi kunnon vasemmistolaisia!

 

Yuh yuh soyanlara                         Buu ryöstäjille!

Soyup kacip doyanlara                  Niille, jotka käyttävät hyväkseen!

Insanlara kiyanlara                       Niille, jotka eivät piittaa ihmisistä!

Yuh nefsine uyanlara yuh              Buu niille, joilla ei ole itsekuria!

 

 

Hieman kevyempää musiikkia edustavan Athenan muutaman vuoden takainen euroviisukappale "For Real" on erityisesti pikku-E:n suosikki, varsinkin sen tarttuvan rytmin takia. Ei tarvita kuin ensimmäiset tahdit, niin pikkumies alkaa jammata hurjaa vauhtia (tyyli on siis tämä: polviseisonnassa hytkytään kuin viimeistä päivää ja kädet huitovat villisti pään päällä).

 

 

Athenalta löytyy toinenkin suosikkikappale, "12 dev adam" (eli 12 jättiläismiestä, aikoinaan Turkin korismaajoukkueen kannustuslauluksi kehitelty), joka on pelastusbiisi pikku-E:n kanssa autossa. Jos (ja lähes poikkeuksetta kun) poika alkaa osoittaa mieltään, tämä kappale on se, joka pelastaa ajajan ja muut kanssamatkustajat ahdingolta. Ei mitään väliä, vaikka sanat ovatkin ihan älyvapaat, kunhan se toimii! (Toisaalta, missä kannustuslaulussa olisi järkevät sanat?)

 

Uh Ah dev adam oniki dev adam        Uh ah jättiläismiehet, 12 jättiläismiestä

Uh Ah dev adm hey hey hey hey        Uh ah jättiläismiehet, hei hei hei!

 

Her zaman yanindayiz yanliz birakmayacagiz   Olemme aina kanssanne,

                                                                      emme jätä teitä koskaan yksin!

Kanka senle bir kez daha sampiyon olacagiz     Ystävät, teidän ansiostanne

                                                                      meistä tulee taas mestareita!

 

 

Pojat eivät olisi isänsä poikia, ellei heistä olisi koulutettu tietyn jalkapallojoukkueen kannattajia jo pienestä pitäen. Niinpä Turkin tämän vuoden mestarin Galatasarayn tunnuskappaleen "Cim bom Galatasaray" kuullessaan molemmat pojat nostavat kädet ilmaan nyrkissä voiton merkiksi. (Ei meillä harrasteta aivopesua, eihän!)

 

Toivottavasti pojat eivät saa traumoja siitä, että heille soitetaan surumielisen arabesk-musiikin kuninkaan Orhan Gencebayn "Ya evde yoksan" (Entä jos et olekaan kotona), ja rupea pelkäämään hylätyksi tulemista! Tällä hetkellä kummatkin alkavat keinua hitaasti kappaleen kuullessaan. Ehkä sanojen ymmärtäminen saa heidät joskus toisiin aatoksiin!

 

Ya yolu kaybettim ya ben kayboldum   Joko en löydä tietä tai olen eksynyt

Ne olur bir yerden karsima ciksan       Voi kunpa tulisit jossain vastaani

Tepeden tirnaga sirilsiklam oldum       Olen päästä varpaisiin litimärkä

Icim ürperiyor ya evde yoksan            Sisintäni polttaa, entä jos et olekaan

                                                          kotona

Ya evde yoksan                                   Entä jos et olekaan kotona

 

 

Jotta ei nyt ihan yksipuoliseksi ruveta, pitää mainita, että pojat innostuvat myös Iso-Z:n kokoelmiin kuuluvista (!) Kari Tapion Olen suomalainen ja Juna kulkee –kappaleista. Iso-E ainakin julistaa kovaa ja korkealta "Olen suomalainen"!